tiistai 7. huhtikuuta 2015

Punainen. Niin.

Valon lisääntyessä tarvitsin keväthuivin. Katselin Kerässä Väinämöisiä kaikissa ihanissa väreissä, vaaleanpunaisissa, vihertävänsävyisiä, ruskeansävyisiä, ja en ainakaan tekisi mitään tuosta järkyttävästä punaisesta. Ikinä. Koskaan, Ainakaan mitään kasvojen lähelle tulevaa. Väri siis on vaan kertakaikkiaan niin häiritsevän punainen. Tai ei se kaikista pahin punainen. Ja siinä on vielä tuollaista epäpunaista vaihtelua, siis ei oranssia eikä vaaleanpunaista, mutta jotain sinnepäin olevaa.

Niin. Se tunne kun lopulta et osaa poimia mukaan mitään muuta kuin tuon täystyrmäämäsi punaisen vyyhdin ja vieläpä superpikavauhdissa saat valmista. Pingotus tapahtui jossain välissä ja sainpa kuvattua vihdoin! Kaulassahan tuo on roikkunut kokoajan, kun ei muutakaan osaa :)






Mallina Nurmilintu (Heidi Alander) nerokas malli, niin nopea neuloa ja helppo muokata pitsin sijoittelu langan vahvuuden mukaan
Lankana Louhittaren Luolan Väinämöinen sport värissä Puolukka, tasan vyyhti meni.

1 kommentti:

  1. Hahaa, omassa kaulassahan ei huivin väriä itse näe. Jotain vähän outoa on Puolukka-sävyssä, ei mukamas kunnon punainen (puolukka), mutta kuitenkin... kumman hehkeä väri. Hyvältä luottohuivilta vaikuttaa.

    VastaaPoista